Yhteystiedot

Heinävaaran metsästysseura
Heinävaarantie 513
82110 HEINÄVAARA

Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri
www.metsastajaliitto.fi/pohjoiskarjala

Metsästäjäliitto
www.metsastajaliitto.fi

Seuran toiminta

 

Kokous metsästysseuran saamiseksi Heinävaaralle pidettiin Pauli Vatasella 28.6.1960. Läsnä olivat Kosti Eskelinen, Veikko Hovi, Eero Hämäläinen, Veikko Hämäläinen, Albin Korhonen, Otto Sairanen, Sakari Sinkkonen ja Pauli Vatanen. Varsinainen metsästysseuran perustava kokous pidettiin Pauli Vatasella 17.8.1960 ja kokouksessa hyväksyttiin mallisäännöt sellaisenaan. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Eelis Hoffrén, Esko Piipponen, Olavi Järvinen, Ari Puustinen, Ilmari Puustinen ja Pauli Vatanen. Johtokunnan kokous pidettiin välittömästi yleisen kokouksen jälkeen Pauli Vatasella 17.8.1960, jossa valittiin seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Ari Puustinen, varapuheenjohtajaksi Eelis Hoffrén ja sihteeri/rahastonhoitajaksi Otto Sairanen.

Seuraava johtokunnan kokous pidettiin Ilmari Puustisella 18.8.1960. Yleisen kokouksen jälkeen seuraan liittyneitä olivat Eelis Hoffrén, Olavi Järvinen, Samuli Järvinen, Esko Jääskeläinen, Veli Manninen, Erkki Piipponen, Esko Piipponen, Ari Puustinen, Ilmari Puustinen, Risto Puustinen, Jaakko Pääkkönen, Otto Sairanen, Sakari Sinkkonen, Asko Tarvainen, Pauli Vatanen ja Yrjö Vatanen. Seuran rekisteröidyttyä se liittyi Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin jäseneksi.

Metsästysmaiden vuokraus osoittautui seuran perustamisen jälkeen tärkeimmäksi tehtäväksi. Jukajärven vesijättömaiden käytöstä sovittiin Särkivaarassa 21.8.1960 pidetyssä kokouksessa. Vesilintujen metsästysoikeus on molemmilla seuroilla Jukajärven alueella ja sen ympäristössä. Tämä koskee vain Jukajärven rantoja eikä muita vesistöjä tai lampia.

Yleinen toiminta

Seuran maja nousi talkoovoimin Marjolammen rannalle v.1963. Seuran majalle rakennettiin 1970-luvun alussa käsikäyttöinen hirvirata, jolla voitiin harjoitella juoksevan hirven ampumista. Hirvenmetsästyksen muuttuessa ja lupien lisääntyessä ruvettiin puhumaan majalle tehtävästä nylkyvajasta, joka rakennettiin 1980. Seura sai lahjoituksena mm. akrigaatin. Majalle pystytettiin v. 1982 Heinävaaran koululta käytöstä poistettu hirsisauna. Halkoliiterinä toimi 1980-luvulla Tehdaspuulta siirretty hevostalli. Tallin pääty toimi myös ensimmäisen savikiekkoheittimen paikkana.

Talvikokouksessa 1993 päätettiin tallin jäännösten siirtämisestä ja polttamisesta. Samalla päätettiin nylkyvajan yhteyteen rakennettavista varastotiloista. Majan puoleiselle nylkyvajan seinustalle tehtiin halkoliiteri ja toiselle puolelle tila akrigaatille, tauluvarastolle ja paikka kiekkoheittimelle.

Vuonna 1994 valettiin pienoishirvirataan tarvittavat valut sekä haulikkoradan ampumapaikkojen alustat ja aloitettiin grillikatoksen teko. Seuraavana vuonna rakennettiin pienoishirviradalle ampumakoppi ja viimeisteltiin grillikatos. Vuonna 1995 majalle rakennettiin vinttikaivo. Vuoden 1996 aikana saatiin ampumakopit maalattua ja seuralle hankittiin viiri. Seuraavana seuran jäsenet tekivät ja pystyttivät laavun Valkealammen ja Jukajärven rannalle. Vuonna 1998 seuralle hankittiin sähkökäyttöinen kiekonheitin, joka saatiin toimintakuntoon kesällä. Majan lattia ja ikkunapuitteet remontoitiin vuonna 1999 ja nylkyvajan lattia päällystettiin. Majalle uusittiin WC vuonna 2001 ja upotettiin sähkökaapeli maahan akrigaattikopilta majalle ja saunalle. Kesän aikana tehtiin majaan ja saunaan sähköasennukset ja syksyllä hankittiin dieselkäyttöinen agregaatti.

Tähän on tultu

Neljässäkymmenessä vuodessa Heinävaaran Metsästysseura on kasvanut merkittäväksi yhdistykseksi kylän toiminnassa. Heinävaaran kylän kasvaessa jäsenmäärä on ollut nousussa ja on nykyisellään yli 90 henkilöä. Seura on tehnyt merkittävää nuorisotyötä ottamalla nuoria jäseniä seuraan ja opastamalla heitä mukaan seuran toimintaan.

Vuokrattuja metsästysmaita seuralla on hirvenmetsästykseen n. 5900 hehtaaria ja pienriistalle n. 5000 hehtaaria. Hyvät suhteet maanvuokraajiin on ollut lähtökohtana koko seuran toiminnalle. Perustajajäsenet ovat tehneet tämän metsästysseuratoiminnan mahdolliseksi. Yhteiskunnan muuttuessa on myös metsästysseuran toiminta muuttunut. Nykyisten ja tulevien seuran jäsenten velvollisuus on siirtää tämä seuran toiminnan perinne tuleville sukupolville.