Yhdistyksen säännöt

Voimassaolon alku: 2.4.2026

1§

Yhdistyksen nimi on Heinävaaran Metsästysseura ry ja kotipaikka Joensuu. Yhdistys kuuluu jäsenenä Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan Piiriin.

2 §

Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa maillaan järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua ja ampumaurheilua, sekä edistää nuorten pääsemistä metsästysharrastuksen pariin, auttaa heitä kasvamaan aktiivisiksi ja vastuullisiksi metsästäjiksi.

3§

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1) hankkii itselleen jäsenmäärään nähden sopivan suuruisen metsästys- ja riistanhoitoalueen sekä huolehtii sitä koskevien sopimusten laillisesta aikaansaamisesta ja voimassapitämisestä

2) edistää ja valvoo metsästyslain ja hyvien metsästystapojen noudattamista;

3) verottaa riistaa kannan kulloinkin sallimissa rajoissa;

4) riistakannan lisäämiseksi parantaa riistan elinympäristöä, järjestää talviruokintaa, vähentää vahinkoa tuottavia eläimiä, suorittaa tarvittaessa riistanistutuksia ja huolehtii tarpeellisten rauhoitusten aikaansaamisesta sekä järkiperäisen metsästyksen ja riistanhoidon edellyttämästä luonnonsuojelusta;

5) harjoittaa riistanhoitoa ja hyviä metsästystapoja koskevaa neuvonta- ja valistustoimintaa jäsenistönsä, maanomistajien ym. yleisön sekä nuorison keskuudessa;

6) edistää puhdasrotuisten metsästyskoirien kenneltoimintaa;

7) kehittää jäsenistönsä keskuudessa metsästysaseiden oikeata käyttöä ja järjestää metsästys- ja urheiluammunnan harjoittelu-, suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten yhdistys voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa.

4§

Seuran jäsenet, jäsenten oikeudet ja velvollisuudet

Seuran jäsenmuotoja ovat:

1) Varsinainen jäsen; johtokunta hylkää tai hyväksyy varsinaisen jäsenyyden koejäsenistä.

2) Koejäsen; Yhdistyksen koejäseniksi pääsevät ne hyvämaineiset riistanhoitoa ja metsästystä harrastavat henkilöt, jotka yhdistyksen johtokunta voi päättää.

Hakijalta edellytetään asumista seuran alueella (postinumero 82110) tai hakijan on täytettävä jokin seuraavista;

- hakija on nykyisen varsinaisen jäsenen puoliso tai lapsi (asuinpaikalla ei merkitystä)

- hakijalla on seuralle vuokrattujen metsästysmaiden omistusta tai hallintaa

- hakija on seuralle maita vuokranneen puoliso tai lapsi

Koejäsenyys kestää kaksi (2) vuotta. Päästäkseen seuran varsinaiseksi jäseneksi on koejäsenen hankittava vähintään seitsemän (7) pistettä koejäseneksi hyväksymisen jälkeisen kahden vuoden aikana (pisteiden kerääminen ei koske maanomistajaa yli 5 ha). Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä. Koejäsenyyden aikana on myös noudatettava seuran sääntöjä ja hyviä metsästystapoja.

Koejäsenyyspisteitä kertyy yksi (1) kpl / alla lueteltu toiminta:

- vuosi- tai kesäkokoukseen osallistuminen- seuran tai sen toimikuntien koolle kutsumiin talkoisiin osallistuminen

- kolme (3) kertaa riistanhoitotyöhön osallistuminen

- kilpailuihin osallistuminen tai niissä toimitsijana toimiminen

Pisteiden suorittaminen pitää todistaa johtokunnalle kirjallisesti johtokunnan ohjeiden mukaisesti. Koejäsenyysajan päätyttyä johtokunta vahvistaa varsinaisen jäsenyyden, jos edellä mainitut ehdot täyttyvät. Jos ehdot eivät täyty, koejäsentä ei hyväksytä seuran varsinaiseksi jäseneksi.

Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessa ja muussa toiminnassa yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan toukokuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen vuosikokous vuosittain määrää. Koejäsenyyden aikana maksetaan normaali jäsenmaksu, liittymismaksu maksetaan varsinaiseksi jäseneksi hyväksymisen jälkeen. Koejäsenyyden aikana maksettuja jäsenmaksuja ei palauteta, jos koejäsentä ei hyväksytä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi.

Jäsen on velvollinen pitämään luetteloa kaikesta saamastaan riistasta ja tekemään niistä sekä muista riistahavainnoistaan vuosittain tai tarvittaessa ilmoituksen yhdistyksen johtokunnalle.

Jäsenellä, jonka jäsenmaksu on maksamatta yhden viikon eräpäivän jälkeen, ei ole metsästysoikeutta seuran alueille tai käyttöoikeutta seuran omaisuuteen, eikä äänioikeutta seuran kokouksissa ennen maksun suorittamista. Ennen sääntöjen mukaista erottamiskäsittelyä jäsenelle on lähetettävä muistutuslasku eräpäivineen. Kahden vuoden kuluttua maksamatta jääneestä muistutuslaskusta jäsenen katsotaan eronneen, ellei jäsentä tätä ennen ole erotettu.

5§

Jäsen, joka rikkoo metsästyslainsäädäntöä, näitä sääntöjä, yhdistyksen kokouksen hyväksymiä ohjesääntöjä tai kokouksen tekemiä päätöksiä tai jättää jäsenmaksunsa suorittamatta, voi yhdistyksen kokous erottaa, jolloin vähintään 2/3 läsnäolevista yhdistyksen jäsenistä on oltava erottamisen kannalla. Samalla tavoin voidaan hyviä metsästystapoja rikkonut jäsen erottaa yhdistyksestä. Erottamisesta on tehtävä ilmoitus piirille. Jos jäsen tahtoo erota yhdistyksestä, on hänen siitä ilmoitettava kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa kuluvalta toimintakaudelta, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään yhdistyksen kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

6 §

Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi alkaa tammikuun 1. p:nä ja päättyy joulukuun 31 päivänä. Johtokunnan on jätettävä tilit viimeistään viisi (5) viikkoa ennen vuosikokousta tilintarkastajille, joitten tulee palauttaa ne johtokunnalle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.

7§

Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa lainmukaisena hallituksena vuosikokouksen valitsema johtokunta. Vuosikokous valitsee johtokunnan puheenjohtajan yhdeksi (1) vuodeksi ja kuusi (6) jäsentä kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan jäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa jotka ensimmäisellä kerralla määrätään arpomalla. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa sihteerin ja rahastonhoitajan sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt. Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen. Johtokunta on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme (3) muuta jäsentä on saapuvilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

8§

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat vuosikokous ja kesäkokous. Johtokunta kutsuu jäsenet kaikkiin kokouksiin vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta seuran ilmoituskanavissa, joita ovat seuran internet-sivut, Facebook- ja Whatsapp-ryhmät.

9§

Vuosikokous pidetään tammi-maaliskuun aikana ja käsitellään siinä seuraavat asiat:

1) valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri;

2) valitaan kokoukselle 2 pöytäkirjan tarkastajaa ja 2 äänten laskijaa;

3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

4) luetaan ja hyväksytään kokouksen työjärjestys ja lisätään loppuun jäsenten esittämät keskustelukysymykset;

5) esitetään johtokunnan laatima toimintakertomus kuluneelta toimintavuodelta;

6) esitetään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto kuluneelta tilikaudelta, joiden perusteella päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta;

7) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille;

8) toimitetaan yhdistyksen erovuoroisten jäsenten vaali;

9) toimitetaan yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajan vaali;

10) valitaan tarpeellisten jaostojen ja toimikuntien puheenjohtajat ja jäsenet;

11) valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö kuluvan vuoden toimintakaudelle;

12) vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma kuluvaa toimintavuotta varten;

13) hyväksytään alkaneen toimintavuoden tulo- ja menoarvio;

14) määrätään yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksun suuruus;

15) valitaan yhdistyksen edustajat ja heidän varamiehensä riistanhoitoyhdistyksen ja piirikokouksiin sekä määrätään heidän käytettävissään olevat asianomaisen piirin sääntöjen edellyttämät äänimäärät;

16) käsitellään muut johtokunnan tai jäsenten johtokunnalle vähintään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat;

17) päätetään Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan Piirille, alueen riistanhoitoyhdistykselle ja muille piireille joissa yhdistys on jäsenenä, tehtävistä esityksistä

18) käsitellään kokouksen osanottajien keskusteltavaksi esittämät asiat joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä

10 §

Kesäkokous pidetään heinä-elokuun aikana ja päätetään siinä

1) jäsenten ja heidän vieraittensa oikeudesta harjoittaa metsästystä yhdistyksen metsästysalueilla edessäolevana metsästyskautena;

2) hyväksytään metsästys- ja järjestyssäännöt;

3) metsästysalueilla toimeenpantavista rauhoituksista ym. riistansuojelutoimenpiteistä ja alueen vartioinnista;

4) tarkastetaan jäsenmaksuluettelo ja päätetään jäsenmaksunsa laiminlyöneiden erottamisesta yhdistyksestä;

5) toimitetaan uusien jäsenten vaali 9.§ 15 kohdan mukaisesti;

6) käsitellään muut johtokunnan esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat;

7) keskustellaan kokouksen osanottajien esittämistä asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.

11§

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin yhdistyksenaikaisempi kokous niin on päättänyt, milloin johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään 1/5 jäsenistä sitä johtokunnalta asian ilmoittamalla kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on pidettävä yhden (1) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa mitä 8. §:ssä on määrätty.

12§

Jäsenen oikeudesta ottaa mukaansa yhdistyksen metsästysmaille yhdistykseen kuulumattomia metsästäjiä, ja heidän oikeudestaan metsästää sekä muista järjestysasioista määrätään yhdistyksen kokouksen hyväksymässä metsästyssäännöissä ja päätetään vuosittain kesäkokouksessa.

13§

Yhdistyksen on pidettävä jäsenluetteloa sekä luetteloa kaadetusta riistasta suoritetuista riistanhoitotöistä ym. toiminnasta.

14§

Yhdistys toimii yhteistyössä alueensa riistanhoitoyhdistyksen ja Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan Piirin kanssa. Yhdistyksen on vuosikokouksen jälkeen lähetettävä riistanhoitoyhdistykselle ja piirille niiden määräysten ja kaavakkeiden mukaiset tiedot toiminnastaan sekä annettava piirille ja riistanhoitoyhdistykselle niiden pyytämät muut tiedot. Toimintavuoden aikana tapahtuneista toimihenkilö- ja jäsenmuutoksista on ilmoitus tehtävä välittömästi.

15§

Näitten sääntöjen muuttamista ja yhdistyksen purkamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä yhdistyksen kokouksessa sen jälkeen kun johtokunta on asian käsitellyt. Kokouskutsussa on mainittava asia ja tullakseen hyväksytyksi on vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä oltava hyväksymisen kannalla.

16§

Jos yhdistys puretaan, käytetään sen jäljellejääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin yhdistyksen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Purkamisesta on tehtävä ilmoitus riistanhoitoyhdistykselle, piirille sekä yhdistysrekisteriviranomaisille.

17§

Muuten noudatettakoon mitä laissa on yhdistyksistä säädetty.

HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT
(mallisäännöt metsästyslain 8 §:n alueella)

METSÄSTYSALUE
Seuran metsästysalueiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa vuokrasopimusluetteloa ja kartastoa, joka on hirviseurueen käytössä.

YHTEISLUPA JA YHTEISTOIMINTA
Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen yhteislupaan. Seuran puheenjohtaja ja/tai hirvijaoston puheenjohtaja toimii seuran edustajana kukin yksin tai yhdessä yhteislupaneuvotteluissa ja  yhteislupasopimuksessa. He (hän) neuvottelevat (neuvottelee) ja sopivat
(sopii) muiden hirviseurueiden kanssa yhteislupaan liittyvistä asioista vuosittain.
Yhteislupasopimuksen sisältö saatetaan halutessa metsästysseuran jäsenten tietoon. Metsästyksenjohtajat sopivat muiden hirviseurueiden johtajien kanssa alueiden käytöstä metsästyksessä poikkeustapauksissa (esim.haavakkotilanne).

PYYNTILUPIIN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Alue- ja pyyntilupahakemusten tekemisestä ja niihin liittyvistä mahdollisista lisäselvityksistä, metsästyksenjohtajailmoituksesta, metsästyksen tuloksen ilmoittamisesta, maksujen hoitamisesta sekä muista tarpeellisista metsästykseen liittyvistä asiakirjoista vastaavat seuran puheenjohtaja, hirvijaoston puheenjohtaja.

OSALLISTUMISOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN
Seuran hirvenmetsästykseen voivat osallistua kaikki ne seuran jäsenet, joilla ampumakoe on voimassa sinä vuonna, jolloin aikoo osallistua metsästykseen ja jotka ovat ilmoittaneet osallistuvansa tulevana syksynä seuran hirven metsästykseen. Ne seuran jäsenet, jotka haluavat ilmoittautua seuran hirvenmetsästykseen, ilmoittautuvat hirvijaoston puheenjohtajalle ilmoitettuun päivämäärään mennessä. Jos jaoston puheenjohtaja on estynyt, ilmoittautuminen tehdään seuran puheenjohtajalle. Jos ilmoittautuneelle tulee este osallistua syksyn metsästykseen, hänen tulee ilmoittaa siitä välittömästi jaoston puheenjohtajalle. Hirviseurueen syyskokouksessa päätetään, miten muut kuin ilmoittautuneet voivat osallistua hirven metsästykseen (vierasjahdit).

SEURUEIDEN MUODOSTAMINEN
Hirviseurue metsästää yhtenä tai useampana erikseen metsästävänä hirviseurueena. Metsästyksenjohtajat tai metsästyksenjohtajan erikseen nimeämä henkilö sopivat keskenään mihin passiketjut vedetään ja kunkin ryhmän vetäjä jakaa passipaikat omalle ryhmälleen.

METSÄSTYKSENJOHTAJAT
Hirviseurue valitsee syyskokouksessaan metsästyksenjohtajan ja lisäksi valitaan tarpeellinen määrä varajohtajia. Seurueen johtajan poissa ollessa hänen tulee nimetä sille päivälle varajohtajista metsästyksenjohtaja. Metsästyksenjohtaja antaa ennen metsästyksen alkua suullisesti tai kirjallisesti turvallisuusohjeet ennen metsästyksen alkua kaikille metsästykseen osallistuville. Metsästyksenjohtaja/varajohtajat ja jaoston puheenjohtaja osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan riistanhoitoyhdistyksen ja yhteisluvan järjestämiin hirvipalavereihin.

OSALLISTUMISMAKSUT
Hirviseurueen syyskokouksessa päätetään osallistumismaksusta ja maksun suorittamisesta. Hirviseurueen kulut muodostuvat lupamaksuista ja peijaiskuluista. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan hirviseurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken. Hirviporukkaan liityttäessä maksetaan kynnysraha. Jos samasta taloudesta liittyy useampi henkilö hirviporukaan, maksetaan yksi kynnysraha, jos he ovat samalla lihaosuudella.

HIRVIKOKOUS JA METSÄSTYSJÄRJESTELYISTÄ TIEDOTTAMINEN
Hirvikokouksessa sovitaan tarkemmin metsästysjärjestelyistä tulevana metsästyskautena. Puhetta johtaa hirvijaoston puheenjohtaja/metsästyksenjohtaja ja kokoukseen voivat osallistua kaikki hirviseurueeseen ilmoittautuneet. Metsästysjärjestelyistä päätökset tekee hirviseurue yhdessä, epäselvissä tapauksissa päätöksen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan hirvikokoukseen
osallistuvien näkemyksiä. Jaoston puheenjohtaja toimittaa seuran sihteerille pöytäkirjan syyskokouksesta. Seuran sihteeri tiedottaa metsästyksen alkamisajankohdan seuran tiedotusvälineissä. Hirvijaoston puheenjohtaja tiedottaa metsästyksen aikana seurueen jäsenille metsästyksen kulusta.

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

Hirviseurueen jäsenen on suotavaa osallistua hirven metsästykseen vähintään joka toisena metsästyspäivänä tai vastaavasti vuoroviikonlopuin. Jos lihaosuudella on useampi henkilö, riittää kun toinen osakas on paikalla. Viikolla (ma-pe) metsästämisestä päättää metsästyksenjohtaja kuultuaan hirviseurueen näkemyksiä asiasta. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin; saaliin noutoon ja käsittelyyn, välinehuoltoon, saaliin käsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaana pitoon ja hoitoon sekä peijaisten valmisteluihin ja jälkiselvittelyihin.

METSÄSTETTÄVÄT ELÄIMET

Hirveä metsästettäessä ei saa ampua muuta riistaeläintä, lukuun ottamatta villisikaa. Muiden riistaeläinten osalta poikkeus voidaan tehdä metsästyksenjohtajan erikseen antamalla määräyksellä,tällöin metsästäjän on huolehdittava siitä, että hänellä on säännösten mukainen oikeus metsästää
kyseessä olevaa riistaeläintä (alueen metsästysoikeus, laillinen ase ja patruunat).

MÄÄRÄYKSET HIRVEN METSÄSTÄJILLE
 metsästys aloitetaan jokaisena metsästyspäivänä käskynjaolla, jota ennen metsästystä ei saa aloittaa (koskee myös koiranohjaajia, poikkeuksena metsästyksenjohtajan lupa)
 jokaisella metsästäjällä on velvollisuus pitää huolta siitä, että ase ja patruunat ovat säädösten mukaisia, ase on kohdistettu ja ampumataitoa on pidetty yllä harjoittelemalla.
 väriltään säädösten mukaisten vaatteiden on oltava päällä koko ajan hirvenmetsästyksessä, koskee myös hirvenmetsästyksessä olevia vieraita
 metsästäjä vastaa itse siitä, että metsästyskortti, aseenkantolupa ja ampumakoetodistus ovat voimassa ja mukana metsästettäessä
 metsästyksessä ei saa olla päihtyneenä, jokainen osallistuja on velvollinen ilmoittamaan metsästyksenjohtajalle, jos havaitsee tätä sääntöä rikottavan
 ase kuljetetaan ajoneuvoissa lataamattomana suojuksessa
 ase ei saa koskaan osoittaa ihmistä kohti (esim. aseen ottaminen peräkontista, hirven ruhon vetäminen ase selässä, nuotiolle tulo)
 ampuja ei saa ampua toista hirveä ennen kuin edellinen on pistetty. Metsästyksenjohtaja voi antaa poikkeusluvan.

MÄÄRÄYKSET AMPUJALLE/PASSIMIEHILLE
 passipaikalle tultuasi varmista missä läheiset passimiehet ovat ja ota yhteys heihin esimerkiksi kädellä vinkkaamalla ja varmista, että myös kaverisi tietää sinun sijaintisi

 jos käytössäsi on metsästysseurantaohjelma, pidä paikannus päällä
 kaverin suunnassa kiellettyä sektoria on vähintään 90 astetta (45 astetta molemmin puolin)
 passiketjuun asettumisen jälkeen älä liiku passipaikalta tai vaihda paikkaa ilman lupaa
 jos joudut lähtemään passipaikalta kesken metsästystapahtuman, ilmoita siitä aina viereisille passimiehille ja metsästyksenjohtajalle
 laita patruuna piippuun vasta passipaikalla ja ota pois piipusta heti kun metsästystilanne on ohi ja viimeistään ennen passipaikalta lähtemistä
 kun olet ampumassa hirveä tai muuta metsästyksen johtajan sallimaa riistaa
- varmista, ettei eläin ole kielletyllä ampumasektorilla
- varmista, ettei taustalla ole muita ihmisiä tai omaisuutta
- ajometsästyksessä on oltava riittävästi etäisyyttä ajoketjuun
- koirametsästyksessä on varmistettava koiran ja koiranohjaajan sijainti
- epävarmassa tilanteessa jätä aina ampumatta
- ammu riittävän läheltä paikallaan olevaan tai hitaasti liikkuvaan eläimeen
- pyri ampumaan eläimeen vain yksi hyvin tähdätty laukaus
 laukauksen jälkeen tilanne muuttuu nopeasti; havainnoi tarkasti, miten eläin käyttäytyy
 jos huomaat, ettet ole ampunut kuolettavaa laukausta, pysy rauhallisena ja katso voitko ampua turvallisesti toista kertaa
 kun ampumatilanne on ohi, varmista ase välittömästi
 passissa pysytään metsästyksenjohtajan antamien määräysten mukaisesti

MÄÄRÄYKSET KOIRANOHJAAJALLE
 koiranohjaajan on tiedettävä, missä passiketju sijaitsee
 haukulle menemisestä ja ampumisesta on sovittava metsästyksenjohtajan kanssa
 haukulle menee vain yksi ampuja

 koiranohjaajan on ilmoitettava, milloin hän on saapumassa metsästyslohkolta passiketjun luokse
 hirven ampumisessa on noudatettava samoja määräyksiä, joita ampujalle/passimiehille on annettu hirven ampumisesta

HAAVOITTAMISTILANNE

Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle, merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa ja hirven sijainti laukaisuhetkellä. Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä niiden vieressä kulkien (ei jäljen päällä) enintään 100 metriä.  ammutun hirven jäljille lähtemisestä on aina ilmoitettava naapuripasseille. Jäljet voi merkitä esim. paperinpaloilla ja tärkeää on, ettei niitä sotketa. Maastoon merkitään myös kohta, johon jäljittäminen päättyi. Haavoittamistilanteessa hirviseurueen jahti muuttuu haavakkojahdiksi, jolloin muun kuin haavoittuneen eläimen ampuminen on kielletty. Ampujan velvollisuus on ilmoittaa mitä eläintä on ammuttu ja mitä muita eläimiä on havaittu ampumahetkellä. Ellei koira seuraa haavoitettua eläintä, paikalle tulee saada koiranohjaaja, joka aloittaa jäljityksen
liinaamalla haavakkoa seuraten. Koiranohjaajan mukaan lähtee aseellinen avustaja mahdollista lopetustilannetta varten.

KAATAJAMÄÄRITYS

Hirven tai muun metsästyksen johtajan salliman riistaeläimen kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Jos on epäselvää, kuka kaatoi eläimen, kaatajan nimeämisestä päättää metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

SAALIINKÄSITTELY
Jokainen seurueen jäsen on velvollinen hankkimaan riittävän valmiuden ja osaamisen saaliin käsittelyyn. Kaikki seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan saaliin käsittelyyn. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella, huonolla
hygienialla tai muulla tavalla.

SAALIIN JAKO

Kaadetun eläimen pää mahdollisine sarvineen ja kieli/sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti eläimen kaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osalta tehdään päätös seurueen syyskokouksessa etukäteen. Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet niille maanomistajalle, joille metsästysvuokrasopimuksessa on sovittu näin tehtävän, myös kaatopaisti sille maanomistajalle, jonka omistamalle/hallitsemalle kaato on tapahtunut pois lukien hirviseurueen jäsen. Lihanjako tapahtuu seurueen osallistumismaksun maksaneiden ja aiemmin syyskokouksessa määriteltyjen ryhmien kesken tasaosuuksin. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään seurueen syyskokouksessa.

PEIJAISET

Peijaisten järjestelyistä sovitaan myöhemmin sovittavana ajankohtana seurueen kesken.

HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖJEN TUNTEMUS JA NOUDATTAMINEN

Jokainen hirven metsästykseen osallistuva on velvollinen perehtymään näihin sääntöihin, jotka pidetään nähtävinä seuran metsästysmajalla sekä kotisivuilla. Jokainen hirviseurueen jäsen on velvollinen noudattamaan niitä kaikilta osin paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa metsästyksenjohtaja joutuu erityisistä syistä antamaan toisenlaisia ohjeita metsästyksen käytännön järjestelyihin.

RIKKOMUSSEURAAMUKSET

Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Tämän metsästyssäännön tai metsästyksenjohtajan antamien ohjeiden rikkomiset käsitellään välittömästi metsästyksenjohtajan ja vähintään kahden varajohtajan sekä seuran edun niin vaatiessa tarvittaessa seuran johtokunnan toimesta. Metsästyksenjohtaja siirtää seuran sääntöjen tai tahallisesti, vakavissa rikkomuksissa asian käsittelyn seuran johtokunnalle. Seuran johtokunnalla on oikeus kuulla rikkomuksen tehnyttä henkilöä.

Rangaistukset: Hirviseurueen jäsentä voidaan suullisesti huomauttaa tai metsästyksenjohtajalla on oikeus kieltää metsästys hirviseurueen jäseneltä kyseisenä päivänä. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja. Muilta osin noudatetaan Heinävaaran metsästysseuran 5§ sääntökohtaa.